Vaunuverho pikkuisen kanssa kruisailuun

Kangaskaupassa kaikkia ihania vauvakuoseja hypistellessäni innostuin tekemään vaunuihimme uniikin vaunuverhon. Sen tekeminen on helppoa ja kangastakin kuluu melko vähän, joten oman vaunuverhon tekeminen voi onnistua jo niistä tilkuista mitä mahdollisesti kaappiin on jäänyt edellisistä ompeluksista tai tekemällä löytöjä kangaskaupan tilkkulaareista.

Itse valitsin vaunuverhon kankaaksi paksumpaa puuvillaa. Näin kangas pysyy helpommin kuosissaan eikä siitä näy läpi. Materiaaliksi sopii kuitenkin hyvin myös esimerkiksi trikoo, mikä on hieman venyvämpää kangasta. Ohuempaa kangasta käytettäessä on kuitenkin hyvä tukea sirkkarenkaan kohdat tukikankaalla.

Kannattaa myös varmistaa ohuemmassa ja vaaleammassa kankaassa, että siitä ei näy kuviot läpi aurinkoisena päivänä, koska verhoon tulee kaksi kangasta päällekkäin. Halutessaan nurjalle puolelle voi valita jonkin kuviottoman kankaan tai silittää tukikankaan kokonaan toiseen vaunuverhon kankaaseen, jolloin kankaasta tulee hieman paksumpi.

Muut tarvikkeet kankaan lisäksi:

• sirkka- / purjerenkaita (vähintään 8,5 mm) ja työkalu niiden kiinnittämiseen
• monitoimirengas (5 kpl)
  Tarvikkeet pystyy tilaamaan esimerkiksi Punahilkan nettikaupasta. Lisäksi niitä voi ostaa hyvin varustelluista kangas- ja askarteluliikkeistä.

1. Kaavan piirtäminen

Itse piirsin vaunuverhon kaavan käsivaralla. Asetin kaavapaperin vaunukopan suuaukon päälle ja piirsin kynällä aukon ääriviivat ylös. Tarvittaessa kaavojen tekemiseen voi käyttää myös aivan tavallista paperia. Selkeytin piirustusjälkeä vielä tekemällä siitä pöydän päällä tasaisemman ja leikkasin kaavan irti paperista. Lopuksi taitoin kaavan vielä pituussuunnassa kahtia ja tasoitin erityisesti pyöreän yläreunan symmetriseksi molemmilta puolilta.

Oma verhoni on tehty britax smile III-vaunuihin. Vaunuverhon korkeus on 42 cm ja leveys 35 cm. Halutessaan verhosta voi tehdä myös pidemmän, jos haluaa käyttää samaa verhoa esimerkiksi tulevaisuudessa myös vaunujen ratasosassa.

2. Kankaan leikkaaminen

Kaavan valmistuttua asetin kankaan kaksin kerroin oikeat puolet vastakkain ja piirsin kaavan ääriviivat kankaalle sisällyttäen siihen 2 cm saumavarat. Leikkasin piirtojälkeä pitkin kankaasta kaksi samanlaista palaa. Leikkasin kankaasta myös neljä noin 30 cm pätkää, jotka olivat leveydeltään noin 4 cm. Näistä sain vaunuverhon sivuihin kiinnitysnarut.

3. Vaunuverhon ompeleminen

Kankaiden leikkaamisen jälkeen ompelin aluksi kiinnitysnarut valmiiksi. Tämän jälkeen kiinnitin itse vaunuverhon kankaat oikeat puolet vastakkain toisiinsa kiinni sekä asetin kiinnitysnarut haluamaani kohtaan. Ole tarkkana, että kiinnitysvaiheessa narut jäävät vaunuverhon pussin sisälle. Kun käännät työn, narut ovat silloin oikealla puolella. Huomioi myös, että jätät vaunuverhon alalaitaan riittävästi tilaa kankaan kääntämistä ja ompelua varten.

Kun kaikki palaset ovat paikoillaan, ompele vaunuverhon pitkät sivut ja pyöreä yläkaari noin 2 cm päästä kankaan reunasta. Näin reunaan jää riittävästi vahviketta sirkkarenkaiden kiinnitystä varten. Jos kangas on kovin ohut, kannattaa ennen ompelemista silittää kovikekangasta sirkkarenkaiden kiinnityskohtiin nurjalle puolelle.

Kun pitkät sivut ja pyöreä yläreuna on ommeltu kiinni, käännä työ oikein päin. Nyt kiinnitysnarujenkin pitäisi olla kiinnitettynä haluamaasi kohtaan sivusaumalla. Käännä tämän jälkeen vielä noin 2 cm alalaidasta kankaan oikeat puolet vastakkain pussin sisään ja ompele siististi kiinni kankaan oikealta puolelta.

4. Sirkkarenkaiden kiinnitys

Itse ostin vaunuverhon kiinnitykseen käytettävät sirkkarenkaat tai toiselta nimeltään purjerenkaat punahilkan nettikaupasta. Mukana tullut työkalu ei ollut kuitenkaan riittävän terävä tehdäkseen kankaaseen reiän, joten tein reiät aluksi Prym varion pihdeillä ja kiinnitin sen jälkeen renkaan paikoilleen Hemlinen työkalun avulla.

Reiän painaminen kankaaseen pihdeillä

Merkitsin aluksi vaunuverhoon himmeästi kynällä renkaiden paikat tasaisesti noin 1 cm päähän vaunuverhon reunasta. Verhon alareunaan en kiinnitysrenkaita laittanut, jotta sitä on helpompi nostaa narujen avulla esimerkiksi ylöspäin, jos toivoo pienen tuulenvireen käyvän vaunukoppaan lämpimämmällä ilmalla. Painoin pihdeillä reiät merkitsemiini kohtiin sekä isonsin reikiä painamalla useamman reiän vierekkäin.

Kun reikä oli riittävän iso, työnsin sirkkarenkaan hatun mallisen osan siitä läpi. Jos haluat, että vaunuverhosi toinen puoli on selkeästi etupuoli, kannattaa sirkkarenkaan hattumallinen osa työntää kankaan etupuolelta takapuolelle. Tällöin renkaan siistimpi osa jää näkyviin oikealle puolelle. Tämän jälkeen aseta ohuempi rengas kankaan läpi työntämäsi hattuosan ympäri.

Vasemmassa kuvassa hatun mallinen sirkkarengas, mikä työnnetään kankaan läpi oikealta puolelta nurjalle puolelle. Oikean puoleisessa kuvassa ohuempi rengas on pujotettu hatun mallisen sirkkarenkaan läpi paikoilleen kankaan nurjalla puolella.

Irrota sirkkarenkaiden mukana tullut pyöreä osa työkalusta ja aseta se kovalle alustalle. Itse käytin puista leikkuulautaa tukena, jotta tulevat vasaraniskut voi tehdä napakasti pelkäämättä, että pöytään tai lattiaan jää jälkiä. Aseta sirkkarenkaan hattuosa pyöreän työkalun päälle. Tämän tarkoituksena on pitää rengas paikoillaan sen kiinnittämisen aikana.

Vasemman puoleisessa kuvassa työkalusta on irrotettu pyöreä tukiosa. Oikean puoleisessa kuvassa tuki on asetettu hattumallisen sirkkaosan alle tueksi kiinnitystä varten.

Varmista, että ohuempi rengas on edelleen hyvin hattuosan ympärillä ja aseta työkalun toinen pää, missä on terävämpi osa, hattuosan päälle. Pidä työkalusta kiinni ja lyö vasaralla työkalun pyöreään osaan muutamia kertoja napakasti. Jotta saat renkaan kiinnittymään hyvin, kannattaa lyönnit tähdätä sekä työkalun keskelle sekä hieman reunoille. Pidä kuitenkin työkalusta vasaroinnin aikana hyvin kiinni, jotta saat renkaan kiinnittymään tasaisesti joka reunasta.

Vasemman puoleisessa kuvassa tyäkalun terävämpi osa, mikä asetetaan hattumallisen sirkkarenkaan sisään pitämään rengasta paikoillaan vasaroinnin aikana. Oikean puoleisessa kuvassa lyödään vasaralla sirkkarengas kasaan muutamilla napakoilla iskuilla.

Vasemman puoleisessa kuvassa näkuvissä kankaan oikea puoli ja oikean puoleisessa kuvassa nurja puoli.

5. Kiinnitysrenkaat

Kun kaikki sirkkarenkaat ovat paikoillaan, ei tarvitse kiinnittää kuin enää renkaat vaunuverhon reunoihin. Itse käytin AddBaby -monitoimirenkaita, joita saa ostettua myös esimerkiksi punahilkan nettikaupasta. Tärkeää on tarkistaa, että renkaat mahtuvat varmasti kulkemaan sirkkarenkaiden läpi. Sitten ei muuta kuin vaunuttelemaan!

Kukkaseppele kesän juhliin

Juhannuksen lähestyessä ajattelin jakaa helpon kukkaseppeleohjeen, millä jokaiseen asukokonaisuuteen saa näyttävän lisäkoristeen ja vieläpä lähes luonnon antimilla.

Alkuun pääsemiseksi tarvitse rautalankaa ja sakset. Jos et halua välttämättä tylsistyttää keittiön parhaimpia saksia, on sivuleikkurit myös hyvä lisä. Itse käytin pääpannan tekemiseen hieman paksumpaa rautalankaa, mikä pitää hyvin muotonsa sekä kukkien kiinnitykseen ohuempaa ja taipuisampaa rautalankaa. Molemmat vihreän värissä, niin ne hukkuvat hyvin kasvien sekaan.

Lisäksi tarvitset tietenkin kukkia ja lehtiä seppeleen koristamiseen. Näin kesällä teiden varsilta löytyy upeita erivärisiä ja mallisia kukkia varmasti jokaiseen mieleen sopivia. Muista kuitenkin, että rauhoitetut sekä myrkylliset kasvit on hyvä jättää rauhaan.

Itse käytin omassa seppeleessäni metsäkurjenpolvea, rätvänää, koiranputkea ja rantakanankaalia sekä pohjalla koivun oksia ja villiviinin lehtiä.

Luonnonkukista tehty seppele ei säily kovin pitkään. Parhaimman tuloksen saat, kun keräät kukat aamupäivällä, jolloin nuput ovat jo auenneet ja annat niiden imeä maljakossa vettä muutaman tunnin ajan ennen seppeleen tekemistä. Jos valmis seppele ei tule heti käyttöön, voi sitä suihkuttaa vedellä sumutepullolla ja laittaa muovipussiin sekä viileään paikkaan odottamaan.

Jos haluat kestävämmän seppeleen, kannattaa kukat ostaa kaupasta. Hyviä vaihtoehtoja tällöin ovat esimerkiksi hortensia, neilikka, ruusu, pioni ja harsokukka sekä pohjalle ruskusta tai muuta vihreää.

Aloita mittaamalla paksummasta rautalangasta hieman päätä isompi pätkä. Kukat vievät tilaa lopullisesta seppeleestä. Lisäksi kannattaa varata reilut pätkät seppeleen kiinnittämiseen. Ylimääräiset osat voi leikata sitten lopuksi pois. Kieputa rautalangan toisesta päästä lenkki ja tee toiseen päähän koukku. Näin saat seppeleen lopuksi kiinnitettyä. Lenkkiin kannattaa jättää säätövaraa, jotta voit lopuksi seppelettä sovittaessa pienentää tai suurentaa seppeleen kokoa.

Kun rautalankapohja on valmis, kiinnitä sen ympärille vihreyttä ja tuuheutta tuomaan jotakin lehtiä. Itse käytin tuoreita koivun oksia, mitkä ovat hyvin taipuisin. Helpointa on mielestäni aloittaa kiinnitys pannan takaa ja edetä tästä keskelle molemmilta puolilta. Näin etuosaan tulee myös tuuhein kohta. Oksien kiinnittämiseen käytin ohuempaa rautalankaa.

Pohjan valmistuttua leikkaa kukista pieniä kimppuja ja laita esimerkiksi villiviinin lehti pohjalle tuomaan vehreyttä. Kukkien varsiin kannattaa leikkausvaiheessa jättää riittävästi pituutta, jotta ne on helpompi kieputtaa rautalangalla yhteen. Nippuja kannattaa tehdä myös erilaisia, jolloin valmiista seppeleestä saa värikkään kokonaisuuden.

Kokoa seppele kiinnittämällä valmiit pikkukimput ohuella metallilangalla seppelepohjaan. Kukat voi asetella melko tiiviisti, jolloin seppeleestä tulee ihanan rönsyilevä. Voit aloittaa seppeleen kokoamisen jummasta kummasta reunasta tai keskeltä kumpaankin suuntaan. Tärkeää kuitenkin on, että kimput ovat samansuuntaisesti ja mahdollisesti keskellä kohtaavat toisensa. Näin saat seppeleestä siistimmän näköisen ja kukkien asettaminen on helpompaa.

Sovita lopuksi seppelettä päähäsi. Jos huomaat jossakin tyhjiä kohtia, voit täydentää niitä vielä lehdillä tai kukkasilla. Säädä myös seppeleen koko oikeaksi alussa tehdyn lenkin kokoa muokkaamalla.

Halutessasi seppelettä voi koristaa myös esimerkiksi erilaisilla virkatuilla luontoaiheisilla koristeilla.

Kuvan amiraaliperhosen ja orvokin ohjeet löytyvät Stanfield Lesleyn kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia.

Virkattuja koristeita voi myös tilata minulta osoitteesta sannivirta90(at)gmail.com.

Amiraaliperhonen 10 euroa / kpl + postimaksu

Orvokki 15 euroa / kpl + postimaksu

Myös muita malleja voi kysellä.

1. 

   Pirjo

   22.6.2022

   Vallan upeat blogi-sivustot sinulla. Mitäs jos ryhtyisit miettimään romaanin tai tietokirjan kirjoittamistakin!!

   TykkääTykkää

   Vastaus

Vihnusjärvi, Nokia

Osoite: Nokianvaltatie, kennonnokka

Paikan päältä löytyy: uimaranta, epävirallinen nuotiopaikka, wc kesäisin

Huomioitavaa: talvisin kaikki kävelyreitit eivät ole käytettävissä hiihtolatujen vuoksi                                                           

Kulku paikalle

Helpointa Vihnusjärvelle on saapua pysähtymällä parkkipaikalle, mikä sijaitsee Nokianvaltatien varressa. Karttapalvelin löytää perille hakusanalla Kennonnokka. Parkkipaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Nokian kesäteatteri ja autogrilli. Myös bussipysäkki sijaitsee aivan parkkipaikan edustalla. Aurinkoisella kelillä loma-aikaan parkkipaikka saattaa olla melko ruuhkainen. Silloin auton voi jättää esimerkiksi Nokian Prisman pihaan ja kävellä sieltä aloituspaikalle.

Reitit

Vihnusjärvellä on mahdollisuus kulkea joko luontopolkua pitkin (5,20 km), mikä etenee osittain sekä polkuja että kävelyreittiä pitkin sekä pelkästään kävelyreittejä pitkin (2 km, 3 km ja 5 km). Talvisin kävelyreiteille tehdään hiihtoladut. Itse suosittelen luontopolun reittiä, ellei matkaa ole tekemässä esimerkiksi rattaiden kanssa. Tällä reitillä on hienoimmat maisemat ja vaihtuvimmat maastot. Mahdollisuus on kävellä myös koko Vihnusjärvi ympäri. Järven koillispuolella sijaitsee kuitenkin armeijan tukikohta sekä pohjoispäässä on ihmisten yksityisiä kesämökkejä, mitkä estävät järven kiertämisen kokonaan rantaa pitkin. Näillä paikoilla kannattaa käyttää sallittuja reittejä asvalttiteitä pitkin.

Luontopolku (5,20 km)

Luontopolulle löytää helpoiten Kennonnokan parkkipaikalta. Sen reunalta lähtee puuportaat ylöspäin kohti harjua. Paikalla on myös selkeät opasteet. Samalla paikalla on opasteet myös helpoimmille reiteille hiekkateitä pitkin.

Reitti etenee aluksi Maatialan harjua pitkin, mikä on syntynyt jääkauden loputtua jäätikön sulamisvaiheessa. Harjulla maisema on hyvin vaihteleva kulkien välillä sorakuopan reunaa pitkin ja sukeltaen kuivasta kangasmetsästä lehtoon. Harjulla onnistuu myös pyöräileminen. Ilta-aikaan voi alueella nähdä lepakoitakin ja niille rakennettuja mökkejä voi bongata reitin varrelta. Alueella kulkee myös mobiilisuunnistusreitti.

Harjun itäpäätä lähestyessä voi reitin molemmilla puolilla havaita 1. maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Puolustusaseman tarkoituksena oli estää saksalaisten eteneminen harjun juurella. Juoksuhautojen kokonaispituus alueella on noin kilometrin. Samalla alueella on myös Pitkäniemen vanha potilashautausmaa sen aikaisine portteineen ja hautakivineen. Ennen kuin reitti lähtee laskeutumaan harjulta alaspäin, voi vielä ihailla näköalapaikalta kauas ulottuvaa Pyhäjärveä ja pitää halutessaan vaikka evästauon penkillä istuen.

Harjulta alas laskeuduttua reitti kulkee noin reilun kilometrin verran hiihtoreittiä pitkin. Käänny risteyskohdasta oikealle, jos haluat jalkaa luontopolun seuraamista. Tämän jälkeen reitti sukeltaa taas metsän siimekseen. Tämän polun varresta rannalta löydät myös epävirallisen nuotiopaikan. Omat puut on luonnollisesti kuljetettava mukana. Lähistöllä on myös hyviä koiranuittopaikkoja.

Tämän jälkeen reitti kulkee vielä hetken hiekkatietä pitkin vedenottamon tai vastaavan rakennuksen ohi. Valitse risteyskohdassa taas oikeanpuoleinen tienhaara niin pääset jatkamaan luontopolulla reitin loppuun asti. Viimeinen etappi on selkeästi vaikeakulkuisinta, mutta matkan varrella on myös pitkospuita ja upeat maisemat järvelle. Lopulta reitti päättyy aivan uimarannan laiturin juureen, josta on mahdollisuus pulahtaa vaikka samantein uimaan. Rannalta löytyy myös wc ja pukukopit. Noustessa rannalta puuportaat ylös päätyy samaiselle parkkipaikalle, josta reitti lähti liikkeelle.

Isyyspakkaus

Äitiyspakkauksen saapuessa päätin tehdä tulevalle isälle myös oman pakkauksen, jotta hänkin selviäisi tulevista koitoksista 😀 Yritin keksiä sisällöksi kaikkea tulevaa isää ilahduttavaa, mutta myös tarpeellista sekä hänelle että tulevalle vauvalle.

Isyyspakkaus sisälsi muun muassa

• isän lemppariherkkuja
• suolaista naposteltavaa
• energiajuomaa
• babyBoxin kautta tulleita tuotteita, kuten tuttipullon (tämä ilmaisboksi kannattaa kyllä ehdottomasti jokaisen lasta odottavan hankkia)
• muutamia vauvan vaatteita
• elokuvaliput
• korvatulpat ja silmälaput
• isäksi ensi kertaa -kirjan
• nimiehdotuksia tulevalle murulle

Kaikki herkut ja juomat on tainnut tulla popsittua jo hyvissä ajoin ennen synnärille pääsyä, mutta ehkä ainakin korvatulpista on tulevaisuudessa toivottavasti hyötyä isän tehdessä etätöitä kotoa käsin.

Ensimmäinen villapaitani

Aloitin kutomaan serkkuni lapselle villapaitaa reilu kymmenen vuotta sitten. Kastejuhla tuli ja meni enkä saanut paitaa valmiiksi. Vähitellen se hautautui laatikon pohjalle, kun eteen tuli kaikkia uusia projekteja. Odottaessani esikoistani kaivoin paidan taas esille, mutta ohjetta ei tietenkään löytynyt enää mistään. Purin paidan siis uudestaan keräksi ja aloitin alusta tällä ihanalla netistä löytämälläni ohjeella.

Villapaidan ohje

Itse käytin paidan kutomisessa seitsemän veljestä -lankaa, mutta vauvojen vaatteisiin myydään myös erikseen siihen tarkoitukseen suunniteltuja lankoja. Tällaiset langat ovat sekä lämpimiä että pehmeitä eivätkä kutita niin paljon.

Koska tämä oli ensimmäinen kutomani villapaita, matkan varrella tuli paljon selvitettäviä asioita ohjeiden osalta. Muutamia kertoja tuli purettua pitkälle edennyttä työtä tai jätettyä se odottamaan seuraavaa inspiraatiota. Onneksi netti on pullollaan hyviä ohjevideoita ja vähitellen vaikeimmatkin osa-alueet selkenivät kuvioita piirtäen ja laskien. Villapaita valmistui lopulta hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa ja aikoinaan ostettu lankakin riitti juuri ja juuri. Toivottavasti paita mahtuu keskikesän vauvallemme vielä talven pakkasilla 😀

Innostus villapaitojen kutomiseen kyllä jäi ja tulevaisuuden haaveenani olisi kutoa aito Islantilainen villapaita. Sitä siis odotellessa.

Lue lisää: Ensimmäinen villapaitani

Villasukkajoulukalenteri

Kuunnellessani syksyn pimeinä iltoina luentoja keksin tavan pitää itseni keskittyneenä kutomalla samalla minivillasukkia. Lopulta sukkia kertyi niin paljon, että päätin tehdä niistä villasukkajoulukalenterin seinälle ilahduttamaan itseäni ja muita. Pyykkinaru joulunumeroilla löytyi askarteluliikkeestä.

Minisukkia kutoessa oli hauska kokeilla kaikenlaisia erilaisia tekniikoita ja malleja, joita sukkiin on tarjolla vaikka kuinka paljon. Miniversiossa kudottavaa ei ollut kuitenkaan niin paljon, että samaan malliin olisi ehtinyt kyllästyä. Samalla sukkiin sai upotettua kaikkia jämälankoja, vaikka taisi kyllä tulla ostettua tämän projektin aikana yhtä paljon lisää uutta lankaa kuin mitä sain kulutettua 😀

Lääkkeetön kivunlievitys synnytyksessä fysioterapian näkökulmasta

Oman synnytykseni lähestyessä heräsin ajattelemaan tarkemmin, mitä synnytystilanteessa todella tapahtuu. Elokuvissa nähtävät synnytyskohtaukset ovat usein kovin tuskaisen ja epärealistisen oloisia. Tämän takia keräsin fysioterapian näkökulmasta tietoa ylös siitä, miten synnytystilanteessa voi helpottaa omaa oloaan lääkkeellisten keinojen lisäksi.

Olen kerännyt tähän listan eri vaihtoehdoista, joista voit valita itsellesi sopivan tuntuiset menetelmät. Näitä harjoituksia pystyy tekemään myös itsenäisesti, jos paikalla ei ole tukihenkilöä. Lisäksi harjoituksista voi olla apua myös jälkisupistusten aikana.

1. hengittäminen
2. ääniharjoitteet
3. mielikuvaharjoitukset
4. terapiapallon avulla tehtävät harjoitteet
5. roikkuminen
6. lantion painaminen
7. TENS-laite

1. Hengittäminen

Tärkeintä synnytyksen käynnistyessä ja kipujen alkaessa on laskea hartiat alas ja hengittää. Rauhallinen sisään- ja uloshengitys ovat tärkeitä, mutta muuten hengitystyyliin ei kannata liikaa kiinnittää huomiota. Hengitys hoituu kuitenkin automaattisena toimintona. Toisaalta esimerkiksi rauhallisten hengitysten laskeminen voi rauhoittaa myös omaa mieltä ja viedä ajatusta pois kivusta.

Synnytyksen eri vaiheissa voi kokeilla erilaisia hengitystekniikoita. Avautumisvaiheessa supistuksen aikana voi kokeilla urheilijamaista hengitys, jossa sekä sisään- että ulospuhallus ovat yhtä pitkät. Supistuksen välissä uloshengitys on puolestaan sisäänhengitystä pidempi. Näin saadaan kehoa rentoutettua supistusten välissä.

Ponnistusvaiheessa supistusten tyyli muuttuu. Supistusten aikana vauvaa työnnetään alas ja ulos hengityksen avulla. Yhden supistuksen aikana ehtii ponnistaa noin 3 – 4 kertaa. Tällöin keuhkot otetaan täyteen ilmaa ja uloshengityksellä kuvitellaan työntöä rangan suuntaisesti alas ja ulos. Työntösuunta voi harjoitella esimerkiksi kakkahädällä ollessaan.

Tärkeintä on, ettei pidätä hengitystä, koska se lisää usein kipuja lihasjännityksen lisääntyessä. Rauhallisen hengityksen tavoitteena on taata myös syntyvälle lapselle riittävä hapen saanti synnytyksen ajan. Tämän takia voi kuvitella hengittävänsä sisäänhengityksellä vatsaan asti, jolloin vauva saa happea.

2. Ääniharjoitteet

Synnytyksen edetessä ja kipujen lisääntyessä rauhallinen hengittäminen voi tuntua haastavalta. Tällöin äänen käyttö voi helpottaa tilannetta. Supistuksen aikana voi uloshengityksellä huokaista esim. hhhaaa, hhhoo, oooo tai aaaa. Nämä matalat äänet resonoivat ja rentouttavat kohtua sekä lantionpohjaa. Samalla ne auttavat ehkäisemään jännitystä, pitämään hengityksen rentona ja keskittymään tulevaan suoritukseen.

3. Mielikuvaharjoitukset

Mielikuvaharjoitukset voivat auttaa siirtämään ajatusta pois kivusta sekä rentouttamaan mieltä ja valmistamaan sitä tulevaan. Katerina Janouch esittelee kirjassaan ”Synnytys” sukellustekniikan, minkä tarkoituksena ei ole taistella kipua vastaan vaan läpäistä tuntemus niin ettei se vaikuta sinuun. Aluksi on rauhoitettava hengitys ja mieli. Tuntiessaan, että supistus on tulossa, rentoutetaan lisäksi leuka ja hartiat. Tämä vaikuttaa koko kehoosi rentouttavasti ja endorfiinit alkavat vaikuttaa. Ajatuksena on löytää kehosi sisältä rauha ja lepo, niin että supistuksen tullessa läpäiset ne ilman kipua. Tulet siis yhdeksi aaltojen kanssa. Erilaisia mielikuvaharjoituksia on useita ja niitä voi harjoitella esimerkiksi harjoitussupistusten yhteydessä. Näin voi kokea, mikä mielikuva itselle sopii parhaiten.

Hengitys, ääni ja mielikuvaharjoitteiden lisäksi synnytyskipuihin auttavat usein myös erilaiset liikehoidot. Kävelemisen lisäksi voit kokeilla seuraavia harjoituksia, jotka pystyy toteuttamaan esimerkiksi kotona ja sairaalassa.

4. Terapiapallon avulla tehtävät harjoitteet

A. Istuminen pallon päällä ja keinuminen

Istuen tehtävissä harjoitteissa olisi tärkeää, että terapiapallo olisi sen verran iso, että pystyt istumaan pallon päällä lonkkien ollessa 90 asteen kulmassa tai hieman korkeammalla. Liian matalalla istuessa liikettä ei saa tehtyä rennosti ja lantion asento muuttuu.

Istu rennossa ryhdissä pallon päällä jalat sen verran auki, että koet vatsan asetuvan hyvin niiden väliin ja tasapainon pitäminen istuessa onnistuu helposti. Keikuta lantiota pallon päällä rennosti puolelta toiselle sekä eteen ja taakse suunnassa. Voit yhdistää harjoitukseen myös rauhallisen hengityksen keikuttamisen tahtiin.

B. Nojaaminen palloon

Asetu konttausasentoon ja nojaa ylävartalollasi palloon. Pää voi olla sivulle käännettynä tai voit tukea otsaasi käsivarsiisi. Kummassa vain sinusta tuntuu, että pystyt olemaan rennommin ja hengittämään sujuvasti. Avaa taas jalkoja sen verran, että vatsa saa oltua rennosti jalkojen välissä ja tasapaino pysyy helposti. Myös tässä asennossa voi tehdä halutessaan pieniä keinutteluja.

C. Vatsan tukeminen

Edellisessä asennossa synnytyksessä mukana oleva tukihenkilö voi myös tukea vatsaa ja helpottaa näin painetta lantion sekä selän alueella. Tukemiseen voi käyttää esimerkiksi liinaa tai pyyhettä. Tärkeää olisi kuitenkin, että kangas ei juurikaan venyisi, jotta tuen antaminen onnistuisi parhaiten. Aseta liina niin, että se peittää tasaisesti koko vatsan alueen ja asetu rentoon asentoon pallon päälle. Tukihenkilö vetää liinasta ylös takaviistoon niin, että tunnet pienen kevennyksen vatsasi alueella. Kun liinan ottaa pois, voi tuntua siltä, kuin olisit juuri noussut uima-altaasta. Olo voi tuntua siis hetken aikaa raskaalta vatsan seudulla.

D. Kylkimakuulla

Kylkiasennossa tehtävässä harjoitteessa pienempi pallo tai pähkinäpallo voivat olla helpompia käyttää. Tärkeää olisi, että päällimmäinen jalka saisi nojata rennosti palloon ilman, että sitä täytyisi kannatella. Anna takimmaisen jalan olla pallon takana ja tue kädellä päätäsi sekä asentoa. Tarvittaessa pään alle voi laittaa myös tyynyn, jolloin asento on rennompi. Keinuttele palloa eteen ja taaksepäin.

5. Roikkuminen

Roikkuminen ja kylkien venyttäminen auttavat rentouttamaan selkää ja lantion aluetta sekä avaavat hengityksen kulkua. Roikkua voi esimerkiksi tukihenkilön kaulassa, oven karmissa tai muussa, josta saa hyvän otteen. Jousta liikkeen aikana hieman polvista, jotta saat säädeltyä venytyksen voimakkuutta. Keinuttele rauhassa puolelta toiselle, jotta saat samalla kylkiä rentoutettua.

6. Lantion painaminen

Lantion painaminen erityisesti supistusvaiheessa auttaa usein kipuun. Samalla se saa aikaiseksi häpyliitoksen aukeamista. Painaminen onnistuu helpoiten tukihenkilöltä synnyttäjän nojatessa ylävartalolla esimerkiksi pöytään tai sängynpäähän. Tarvittaessa painamista voi kokeilla myös itse. Liikkeen aikana kämmenet asetetaan molemmille puolille lantiota suoliluiden kohdalle. Painaminen tapahtuu keskelle päin ja saa olla melko voimakas. Synnyttäjä osaa parhaiten määritellä, mikä on sopivin voimakkuus.

7. TENS-laite

TENS-laite tuottaa heikkoja sähköimpulsseja elektrodityynyjen avulla hermokudokseen.  Sen tarkoituksena on vapauttaa kehosta sen omia kipua helpottavia kemikaaleja, kuten endorfiineja. Lisäksi se häiritsee kehon tuottamia kipusignaaleja supistuksen aikana kohdusta aivoihin. TENS-laitteen käyttö kannattaa aloittaa mahdollisimman pian synnytyksen alkaessa, jotta kipuja lievittävät kemikaalipitouudet ehtisivät kasvaa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että laitetta ei voi käyttää vedessä. Lisäksi käyttö tulee lopettaa, jos ihoon laitettavien lätkien eli elektrodien alueella tuntuu ihoärsytystä tai syntyy palovammoja, ilmenee päänsärkyä tai muita kipuja. Jos kipua tuntuu normaalin syketaajuuden aikana (burst), voi aluksi tarkistaa, että elektrodi on varmasti kunnolla paikoillaan. Elektrodin ollessa osittain irti, voi se aiheuttaa sähköiskumaisen tunteen ihoon. Jos elektrodin liimapinta on kuivahtanut, kannattaa ne vaihtaa uusiin tai tukea elektrodin pysymistä paikoillaan esimerkiksi ihoteipin avulla. Parhaimman vaikutuksen saat kuitenkin uusilla elektrodeilla.

Synnytykseen on suunniteltu omat TENS-laitteet, joista tehoa on helppo säädellä supistusten mukaan. Ihoon tulevista elektrodeista kaksi asetetaan rintsikoiden alapuolelle ja seuraavat kaksi niiden alapuolelle. Synnytyksen edetessä näitä voi laskea vähitellen alemmaksi. Supistuksen alkaessa käytetään boost -tehotilaa, mikä tarkoittaa jatkuvaa virransyöttöä. Burst -tilaa käytetään puolestaan supistusten välissä ja mahdollisesti synnytyksen alkaessa. Sähköimpulssin tehoa on mahdollista muokata manuaalisesti laitteesta supistusten aikana.

TENS-laite on mahdollista ostaa omaksi tai vuokrata eri toimijoilta käyttöön. Ennen TENS-laitteen käyttöä olisi hyvä kuitenkin tutustua laitteen käyttöön sekä keskustella mahdollisesti sen sopivuudesta itselle.

Edellä esitettyjen kivunlievitysmenetelmien lisäksi synnytyskipujen helpottamiseen voi olla apua myös muun muassa kuuma- tai kylmähoidosta, hieronnasta, kosketuksesta, kannustuksesta, akupainannasta, aquarakkuloista, vyöhykepainannasta, magneeteista ja musiikin kuuntelemisesta. Kokeilemalla ja kätilön neuvoilla löydät varmasti itsellesi parhaiten sopivat menetelmät. Erilaisia menetelmiä voi olla myös hyvä harjoitella etukäteen esimerkiksi fysioterapeutin ohjaamana, jolloin liikkeet ovat jo tutuja itselle sekä tukihenkilölle ennen synnytyksen alkamista.

Paint & Party

Suunnittelin hyvälle ystävälleni polttareita ja mietin kuumeisesti mukavaa ohjelmaa, mikä sopisi kaikille osallistujille ja mahdollistaisi hinnallaan myös muun ohjelman järjestämisen. Silloin vastaan tuli Paint & Party konsepti, missä ideana on nimensä mukaisesti maalata pitäen hauskaa samanaikaisesti. Etukäteen oli mahdollisuus valita valmiista vaihtoehdoista teos, minkä ryhmä maalaisi yhdessä tai pyytää ohjaa suunnittelemaan lisähintaa vastaan jonkin muun teemaan sopivan maalauksen. Paint & Party tapahtumia järjestetään useissa eri kaupungeissa ja ohjaus on mahdollista varata ryhmälle myös etäyhteydellä.

Oma tilaisuutemme järjestettiin Tampereella ravintola Teerenpelissä. Ohjaajat olivat meitä valmiina odottamassa ja esittelivät tapahtuman kulun ennen kuin lähdimme hakemaan pientä kylmää virvoketta luovuuden parantamiseksi. Kuulimme myös tapahtuman historiasta lyhyesti. Konsepti on luotu alun perin Uudessa-Seelannissa, jossa järjestettiin paikallisessa ravintolassa maalausiltoja. Taideohjaaja ohjasi illan teeman mukaisen maalauksen ja osallistujat toteuttivat ohjauksen mukaisesti omaa visiotaan teoksesta. Mukana oli sekä aloittelevia maalareita että kokeneita konkareita. Yhteistä kaikille oli kuitenkin se, että kaikilla oli kovin hauskaa yhdessä maalaten eikä sillä ollut väliä millainen lopullisesta tuotoksesta tuli.

Omaan polttaritapahtumaan olimme valinneet maalauksen teemaksi rakastuneet flamingot. Kun jokaiselle oli löytynyt pensseli toiseen ja lasi toiseen käteen, aloimme hahmottelemaan ohjaajan johdolla omaa teostamme. Puolessa välissä tapahtumaa pidimme pienen tauon, vaikka porukka oli niin innostunutta, etteivät meinanneet malttaa pudottaa pensseliä hetkeksi käsistään. Tauolla saimme myös Teerenpelistä tilaamamme snacksitarjoilun.

Tarjoilu oli kuitenkin pienoinen pettymys. Koko ryhmän annos oli katettu yhdelle lautaselle sivupöydälle. Tuntui kuitenkin hassulta, että kaikki olisivat kerääntyneet nurkkaan syömään samalta lautaselta, joten pyysin kaikille omat lautaset. Olin myös kysynyt etukäteen gluteenittomasta vaihtoehdosta ja se oli luvattu toteuttaa kuitenkin sillä varauksella, että keittiössä käsitellään myös vehnää sisältäviä tuotteita. Valmiissa annoksessa ei ollut kuitenkaan gluteenittomille ruokailijoille mitään vaihtoehtoisia tuotteita mukana vaan ainoastaan kehotettiin jättämään vehnää sisältämät tuotteet syömättä. Vaikka lautaselta ei kovin paljon syötävää jokaiselle riittänytkään, oli maalausinto sen verran korkealla, ettei syömiseen jäänyt juuri aikaakaan.

Tapahtuma kesti yhteensä kaksi tuntia ja se meni kyllä kuin siivillä. Ohjaajat olivat kannustavia ja koska aikaa maalaamiseen oli käytössä kuitenkin melko vähän, tapahtuman perusajatuksena oli yhdessä hauskan pitäminen ja lennokas maalaaminen eli turhan pikkutarkan pipertämisen unohtaminen. Vaikka meidänkin ryhmässämme oli hyvin eritasoisia taiteilijoita, kaikki viihtyivät hyvin. Ohjaajat ottivat myös tapahtuman aikana valokuvia, jotka sai itselleen muistoksi omatekemän taulun lisäksi.

Suosittelen kaikille tapahtumaa ja voisin mennä sinne itse uudestaankin!

Oppimisvaikeuksista kärsivien huomioiminen pääsykokeissa

Kesän lähestyessä hurjaa vauhtia monet valmistautuvat taas jännittyneinä tuleviin pääsykokeisiin. Kaikilla on toive päästä haaveidensa ammattiin ja myöhemmin mukaan työelämään. Vuonna 2020 voimaan tulleen todistus- ja pääsykoevalinnan muutoksen jälkeen ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin on haettu lähes samalla pääsykokeella. Esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan pääsykoe sisältää osiot päätöksentekotaidoista, opetus- ja englannin kielestä, matemaattisista taidoista sekä eettisistä taidoista. Seurattuani muutaman vuoden koulutuksiin valituiksi tulleita, olen ollut huolissani oppimisvaikeuksista kärsivien henkilöiden mahdollisuudesta päästä jatko-opiskelemaan. Nykyinen pääsykoejärjestelmä ei mittaa mitenkään esimerkiksi henkilön sosiaalisia- tai ryhmätyöskentelytaitoja, motivaatiota tai luovuutta. Nämä ovat kuitenkin ominaisuuksia, jotka ovat työelämäsaralla erittäin tärkeitä ja usein esimerkiksi lukivaikeudesta kärsivillä vahvoja ominaisuuksia.

Nykyinen koe testaa sen sijaan muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen nopeutta, ulkoa muistamisen tarkkuutta ja luetun ymmärtämistä, mitkä ovat puolestaan haastavia osa-alueita oppimisvaikeudesta kärsiville. Itse olen suorittanut tähän mennessä kaksi ammattikorkeakoulututkintoa sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vaikeasta lukivaikeudestani huolimatta. Olen päässyt sisään koulutuksiin lukivaikeuden tuomien hyvien ominaisuuksieni avulla, ja opinnoissa sekä työelämässä olen aina pärjännyt sinnikkyyteni, periksiantamattomuuteni ja ongelmanratkaisutaitojeni myötä. Into uuden oppimiselle ja itsensä kehittämiselle on edelleen suuri. Nykyisen pääsykoekäytännön myötä en pysty kuitenkaan hyödyntämään juurikaan omia vahvuuksiani vakuuttaakseni valitsijat omasta osaamisestani ja motivaatiostani. Näin ollen yliopiston ovia en ole saanut myöskään aukeamaan avoimen opinnoistani huolimatta. Onneksi näin usean ammatin omaavana on olemassa myös muita vaihtoehtoja kehittää itseään. Minua harmittaa kuitenkin niiden lukuisten oppimisvaikeuksista kärsivien puolesta, jotka eivät pääse opiskelemaan edes ensimmäiseen ammattiin ammattikorkeakoulun puolella vain siitä syystä, että valintakokeet ovat muuttuneet hyvin yksipuolisesti taitoja testaavaksi. Toivottavasti erilaiset oppijat pystyttäisiin jatkossa huomioimaan myös pääsykokeissa paremmin.

Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin valmistuville!

Oma lukivaikeuteni

Ensimmäisen luokan edetessä huomattiin, että lukemis- ja kirjoittamistaitoni eivät edistyneet. Kirjainten yhdistäminen tavuiksi ja sanoiksi oli haastavaa sekä kirjaimet menivät sekaisin tai väärään järjestykseen. Itseäni tilanne alkoi ahdistaa, kun vähitellen muut luokkakaverini oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, mutta minä en. Aapisesta luettiin lause kerrallaan tarinoita, mutta minun ylitseni aina hypättiin, koska en osannut lukea. Jouduin myös pyytämään luokkakaveria tai opettajaa lukemaan minulle esimerkiksi matikan tehtävien tehtävänannot, jotta olisin voinut laskea laskut. Haasteita oli myös muun muassa lukujen suuruuslukkien arvioinnissa ja kellonaikojen ilmaisemisessa. Kuvaavaa oli se, että äidin kerran yrittäessä kannustaa minua lukuläksyn tekemiseen, tokaisin etten tarvitse lukutaitoa mihinkään 😀

Onneksi vanhempani huomasivat myös haasteeni, tukivat ja autoivat minua sekä lähtivät selvittämään asiaa tarkemmin. Lopulta selvisi, että minulla oli vaikeatasoinen dysleksia eli lukivaikeus. Toisaalta tutkimuksissa selvisi myös, että minulla oli ikätasoa jopa paremmat taidot, joissakin muissa ominaisuuksissa. Tätä äitini hyödynsi muun muassa lapsuudessani kannustaessa minua erilaisten harrastusten pariin, missä sain kokea onnistumisen kokemuksia. Lisäksi koulussa, kuntoutuksessa ja kotona toteutettiin erilasia tukitoimia, joiden avulla lukeminen ja kirjoittaminen alkoivat vähitellen onnistua. Tarvitsinkin kuitenkin edelleen reilusti aikaa tehtävien tekemiseen. Muistan, että ensimmäisen luokkani keväällä itselläni oli pelko, pääsenkö jatkamaan toiselle luokalle yhdessä muiden kavereideni kanssa vai jäisinkö luokalleni. En uskaltanut pelostani edes kertoa kenellekään aikuiselle. Huoli oli kuitenkin täysin turha omalla kohdallani. Toinen luokkakaverini, jolla oli vastaavanlaisia ongelmia, joutui kuitenkin suorittamaan ensimmäisen luokan uudestaan. Muistan, kuinka surullinen olin hänen puolestaan, koska hänellä ei ollut todennäköisesti yhtä hyvää tukiverkostoa kodin sisällä kuin minulla oli.

Kun olin päässyt lukemisen makuun ei innostustani pysäyttänyt mikään. Kesällä olin ahkera kirjastossa kävijä ja luin kaikkea mahdollista sekä aloin kirjoittaa omia lyhyitä tarinoita. Taitojen lisääntyessä innostus kasvoi edelleen. Kolmannella luokalla alkoi englanninkielen harjoitteleminen. Vieraan kielen omaksuminen osoittautui taas haastavaksi. Uskon, että osasyynä tähän oli se, että vieraan kielen opiskelu alkoi minulla liian aikaisin siihen nähden, miten opin lukemaan ja kirjoittamaan. Tästä syystä ruotsin kielen osaaminen on ollut minulle aina helpompaa, koska sen opiskeleminen alkoi vasta viidennellä luokalla ja olin silloin paljon valmiimpi käsittelemään myös vieraskielistä materiaalia. Opin vähitellen luomaan itselleni opiskelumenetelmät, joiden avulla asiat jäivät helpoimmin mieleeni. Huomasin, että opin selkeästi näkömuistini avulla, joten käytin paljon aikaa asioiden piirtämiseen, kaavioiden tekemiseen ja muistiinpanojen kirjoittamiseen. Toisinaan luin myös ääneen koealuetta nauhalle ja kuuntelin sitä sitten uudestaan ja uudestaan läpi. Lukiossa minulle tehtiin uudestaan lukivaikeustestit, joiden mukaan minulla ei ollut enää haasteita suomenkielen lukemisessa ja kirjoittamisessa. Suurin haaste oli kuitenkin edelleen englanninkielen kanssa ja on edelleen. Muistan esimerkiksi, kuinka suomensin englanninkielen kirjan tekstin päälle jokaisen lauseen valmiiksi, koska luokassa tekstiä luettiin lause lauseelta eteenpäin jokainen vuorollaan. Näin varmistin, että osasin omalla vuorollani ”suomentaa” halutun lauseen. Ilman tätä en olisi lausetta pystynyt lennosta suomentamaan, vaikka olisinkin käynyt sanaston ja tekstin etukäteen läpi. Sanat eivät vain yksinkertaisesti jääneet mieleeni.

Opetellessani sanoja kirjoitin ne uudestaan ja uudestaan ylös. Yritin keksiä muistisääntöjä, jotka liittyivät suomenkieleen sekä vaikeimmissa sanoissa, jopa muistaa kirjain kirjaimelta oikeaa järjestystä ulkoa. Kirjoitin myös kokeita varten esseen jo etukäteen valmiiksi siitä aihealueesta, mistä ajattelin, että se voisi myös kokeessa tulla ja opettelin tekstin sen jälkeen ulkoa. Se oli siinä hetkessä itselleni tehokkain tapa, vaikka sanomattakin on selvää, että tällä tavalla oppiminen ei jättänyt sanoja mieleeni pitkäksi aikaa opeteltavan määrän ollessa niin valtava. Opettajat lukiossa eivät koskaan huomanneet valtavaa työmäärääni, jonka tein tuntien eteen ja kokeista pääsin läpi aina rimaa hipoen. Usein sain kuulla esimerkiksi englanniksi puhetta luokan edessä pitäessäni, että ole vain rohkea, kun luin esitelmääni suoraa paperista. Rohkeudella ei ollut kuitenkaan asian kanssa mitään tekemistä. Olin mielestäni rohkea eikä esiintymisessä ollut minulle mitään haastavaa. Haaste oli siinä, etten pystynyt tuottamaan vierellä kielellä pitkiä lauseita muuta kuin opettelemalla ne sanasta sanaan ulkoa ja se olisi ollut mahdotonta vaatimusten lisääntyessä.

Edelleen kirjaimet menevät itselläni välillä sekaisin, joudun hakemaan haastavimmissa sanoissa oikeaa kirjainta tai en huomaa kaikkia kirjoitusvirheitäni. Olen luonut itselleni kuitenkin toimivat oppimismenetelmät, mitkä ovat ruokkineet jatkuvaa tiedonhaluani sekä innostusta oppia uutta. Tämän ansiosta olen suorittanut jo kolme tutkintoa enkä usko, että opiskeluni olivat vielä tässä. Uusia projekteja on koko ajan mielessäni.

Toivon, että jos tiedät itselläsi olevan samanlaisia haasteita tai samaistut kertomaani, saat itsellesi voimaa pyrkiä siitä huolimatta eteenpäin ja tavoitella unelmiasi! Jos huomaat lapsellasi haasteita esimerkiksi koulunkäynnissä, toivon, että jaksat olla hänen tukenaan vaikeiden aikojen yli ja haette yhdessä ammattilaisten apua. Äitini tuki opiskeluissani ja muutenkin elämässäni on ollut minulle kultaakin arvokkaampaa enkä olisi selviytynyt erilaisista haasteista ilman häntä ja hänen kannustustaan. Lukivaikeus ja muut oppimisvaikeudet eivät ole vain taakka, vaan ne luovat myös lukuisia ominaisuuksia, joista on suurta hyötyä muun muassa työelämässä. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi luovuus, sinnikkyys ja hyvät kädentaidot. Luontevaa myös on, että kun lukivaikeudesta kärsivä käyttää paljon aikaa kielellisten taitojen kehittämiseen, hän harjaantuu niissä jopa muita ympärillään olevia ihmisiä paremmaksi.